Kiva päivä ja lempisarjoja

Huomasin, että edelliseen postaukseen tuli kommentti (kiitos Pirjo!), joten täytyypä varmaan jotain taas kirjoitella, jos täällä joku kerran käy joskus kurkkimassakin :)

Kevättä jo elellään. Tänään on ollut oikeastaan aika mukava päivä. Aamupäivällä oltiin pienten kanssa avoimessa päiväkerhossa. Pari vuotta ollaan tällä seudulla nyt asuttu ja ihana huomata, että viimeinkin alkaa olla paljon tuttuja ja olo kotoisa. Matteus nukahti kotimatkalla rattaisiin ja jäi ulos nukkumaan, joten saatiin kerrankin rauhassa syödä Pihlan kanssa ja neiti myös nukahti kainalooni. Harvinaista ja tärkeää. Liian usein tuo pienin huomion tarvitsija roikkuu lahkeessa parkumassa ja isommat saavat selviytyä itsekseen. Venlan eskarin jälkeen mentiin porukalla (=minä ja lapset) Heseen syömään, kun mies on tänään illan pois eikä sitten ruuan laitto oikein inspiroinut. Reissu meni leppoisasti, jotenkin nuo isot alkavat olla jo ihan järkeviä ihmisiä! Pihlakin on kehittynyt valtavasti viimeisen vuoden aikana, ihan kauhulla muistelen viime kevään ravintolareissuja... Sitten vielä ilta oltiin leppoisasti kotosalla. Viljamilla oli futismatsi ja tytöt värittivät tunnin hipihiljaa, kun Matteus otti iltatirsoja tisulla. Siis aivan uskomatona. Tällaiset illat ja päivät antavat toivoa elämään :) Katseltiin vielä koko porukalla Idolsin viimeinen jakso ja minä jatkoin itsekseni Teho-osaston parissa. On muuten ihan lempparisarja. En muista, minkä muun tv-sarjan parissa olisin itkenyt niin vuolaasti kuin sen yhden tohtorin (nimi hukassa...) viimeisisistä viikoista kertovan Tehiksen jakson parissa. Myös John Carterin ja Kemin vauvan kuolema oli jotain käsittämättömän riipaisevaa. Sitten taas esim. Afrikkajaksot ovat olleet myös äärettömän mielenkiintoisia ja intensiivisiä. Kyllä Greyn anatomiat ym. kalpenevat vanhan kunnon ER:n rinnalla :) Muita mielisarjoja tällä hetkellä ei tulekaan, kaikki ovat tauolla (Lost, Täydelliset naiset, Pako). Onneksi on dvd-boxit ja SOPRANOS! Alettiin näitä katsella joulun jälkeen miehen kanssa, nyt on kolme tuotantokautta katseltu ja vielä pari edessä, kuudes tuotantokausi käynnisyy käsittääkseni syksyllä tv:stä. Ei tuota mitään ongelmia ahmia ne pari tuotantokautta ennen sitä, siis aivan loistava ja hykerryttävä sarja tämäkin!

Ok, ei tässä kaiketi nyt mitään suurempia ole tapahtunut. Paitsi eräs suunnitelma on kehitteillä ensi syksyn ja 10v. hääpäivän varalle... mutta siitä myöhemmin lisää, kun yksityiskohdat (mahdollisesti) varmistuvat. On kuitenkin kivaa, kun on jotain suunniteltavaa ja haaveiltavaa!

Laitan vielä tähän meidän 1-vuotiaan ukkelin kuvan, todistettavasti hän osaa jo kävellä ja onkin muuten järisyttävän suloinen taaperrellessaan pienillä pulleilla jaloillaan edestakaisin. Suloista (mutta rasittavaa) on myös se, että hän on alkanut TAHTOA. Osoittaa kaikkea mahdollista palleroisella sormellaan ja huutaa, siis haluaa maistaa, koskea, kokeilla, katsoa... elämänjano tuollaisella vuotiaalla on pohjaton! Siitä kun itsekin osaisi ottaa oppia.