Vaivan määrä on vakio...

...riippumatta siitä, montako lasta perheessä on. Tämä on tullut todettua jo monet kerrat. Ihan varmasti olin yhden vauvan kanssa ihan yhtä uuvuksissa ja kiinni kuin nyt neljän lapsen äitinä. Mutta sitten kun isommasta perheestä osa lapsista lähtee vaikkapa yökylään, elämä muuttuukin yhtäkkiä ihmeellisen helpoksi ja kevyeksi. Jotenkin jo yhden huomiota vaativan persoonan puuttuminen kokonaisuudesta vavisuttaa muun perheen dynamiikkaa ja yleensä siis positiivisesti!

Juuri tällaisesta erikoistilanteesta saimme nauttia kolmisen päivää, kun kaksi isointa lasta olivat viettämässä aktiivilomaa appivanhempien kanssa (=hiihtoa, uintia, laskettelua, lumilinnan rakentelua yms.) Yhtäkkiä meillä olikin enää 3-vuotias ja vauva talossa, niin kuin joskus silloin vuosia sitten. Mutta voi miten helpolta ja lomailulta viikonloppu nyt tuntuikaan! Etenkin meidän 3-vuotias kiukkuiita nautti täysin siemauksin. Hän totesikin, että "En halua nähdä Venlaa enää, haluan että kotona on vain äiti, isi, Pihla ja velivauva". Ai miten niin meillä lapset kilpailevat vanhempien ajasta ja huomiosta?

No nyt on viikonloppu lomailtu ja isommat muksut ovat jo kotiutuneet. Saapa nähdä miten tämä hiihtolomamme muuten sujuu. Harmittaa, kun miehellä ei ole KOSKAAN lomaa. Siltä ainakin tuntuu. Sitä kai se työpaikan vaihdos teettää vielä melkein pari vuotta eteenpäin. Jospa ensi vuonna sitten.

Nyt jos ehtisi tehdä vähän silhuettiristikkoa ennen kuin pikku-ukko herää päivätorkuilta. Kun elämä on muuten kaaosta, noiden ristikoiden täyttö tuo jotain järjestystä. Ihanaa mustata ruutuja loogisesti päätellen ja lopputuloskin yleensä hivelee silmiä. Hauskaa ja rentouttavaa touhua, suosittelen!